Kaisa Koljonen, Marko Ikävalko, Paula Saari: Terra Incognita 22.4.-11.5.2017

KUTSU - Terra Incognita näyttely kopio (kopio)

Terra Incognita – näyttely Galleria Rongassa

Kaisa Koljosen, Marko Ikävalkon ja Paula Saaren yhteisnäyttely Terra Incognita avautuu Galleria Rongassa Tampereella 22.4.2017. Näyttelyn kesto on 22.4. – 11.5.2017. Avajaiset ovat 21.4. klo 18-20. Näyttely on auki ti-su klo 12-18.

Näyttely koostuu Kaisa Koljosen sekä Paula Saaren grafiikan tekniikalla ImageOn toteutetuista teoksista, Marko Ikävalkon kivilitografioista ja piirrustuksista, sekä Koljosen etsaus ja akvatinta tekniikoin toteutettuista töistä. Kaikki tekijät ovat valmistuneet Saimaan Amk:sta kuvataiteilijoiksi. Näyttelyn teema yhdistää sattumanvaraisuuden, harkinnan ja vapaan assosiaation yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Sekä taiteellisessa työskentelyssä että elämässä yleensä ne toimivat dynaamisessa yhteistyössä synnyttäen aina jotain uutta.

Näyttelyn nimi Terra Incognita viittaa alitajuntaan ja sen tuottamaan visuaaliseen kuvastoon. Kaikkien taiteilijoiden teokset yhdistelevät surrealistisia ja abstrakteja elementtejä, ja ovat hyvin yksityiskohtaisia ja taidokkaasti toteutettuja. Teokset kuvastavat ihmisen alitajunnan logiikkaa, ja sitä mitä voidaan luoda kun tietoinen mieli kommunikoi tämän logiikan kanssa. Teokset ovat syntyneet alitajunnan ohjailemina, ja tuovat sen maailmasta ajatuskokonaisuuksia, jotka eivät vielä ole saaneet muotoaan tiedostetussa. Alitajunnan sisällöt ilmenevät kokemuksina ja tuntemuksina, jotka on kuitenkin mahdollista visualisoida.

Koljosen teoksille ominaista on niissä toistuva pikkutarkka orgaanisen viivan käyttö. Teokset ammentavat visuaalisesti ihmisen anatomiasta, ja kytkevät oudolla tavalla yhteen ihmisen lihalliset ja psyykkiset ominaisuudet. Teokset käsittelevät ristiriitaa joka syntyy ihmisen lihallisuudesta ja siitä että ihmisellä on tietoisuus ja psyyke. Lopputulos on kuin vanhasta surrealistisesta anatomian kirjasta, jossa on jotain hyvin outoa ja ihmisen tiedostamattomaan suoraan vetoavaa piilotettua sisältöä. Koljosella on ollut teoksia esillä pääasiassa Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen alueella, sekä Kanadassa että Yhdysvalloissa.

Ikävalkon teokset kuvastavat sisäisen ja ulkoisen maailman kohtaamisia, havaitun todellisuuden ja ihmismielen toiminnan yhteentörmäyksiä. Visuaalisesti teokset ammentavat varsinkin luonnosta, ja tyylillisesti ne sijoittuvat jonnekin realismin, surrealismin sekä abstraktion välimaastoon. Ikävalkon litografioita ja piirustuksia on ollut esillä Etelä-Karjalan lisäksi Ruotsissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

Saaren installaatio koostuu kuudestakymmenestä eri kokoisesta ympyrän muotoon leikatusta ja vanerikiekoille liimatusta vedoksesta. Sen synnyttämä kuvamaailma muistuttaa mielikuvia orgaanisista elementeistä, luonnon muodostelmista ja aineen osasista. Teoksen sisällä katsoja siirtyy loputtomasti mikrotasolta makrotasolle, yksityisestä yleiseen. Oman tiedostamattoman kautta avautuu yhteys kollektiiviseen alitajuntaan, ja teoksen avulla taiteilija tavoittelee kokemusta kaiken ykseydestä.

Linkki mediakuviin

Mainokset

AvaraTaide ry: NURJAPUOLI 1.4.-20.4.2017

nurjapuolikutsunet

Nurjapuoli -ryhmänäyttely Galleria Rongassa 1.-20.4.2017, avajaiset 31.3. klo 18-20.

Avarataide ry:n näyttely käsittelee sellaisia ominaisuuksia ihmisessä, jotka eivät ole itsestään selviä kenellekään.

Nurjapuoli on alueita itsessämme, joita emme näytä kaikille. Ne ovat piirteitä, joita piilotamme. Ne ovat piirteitä, jotka lähimpämme näkevät ja saavat tuta, jotka ulkopuolisille ovat koreat ja kohteliaat. Nurjapuoli voi olla ominaisuuksia, joita emme myöskään itsessämme ymmärrä olevan.

Kuinka nämä alueet aukeavat meille ja niiden kantajille ja mitä ne ovat lopulta? Loistavat ja kauniit, säkenöivät ja kimmeltävät. Kuinka rumasta tulee kaunis tai toisinpäin. Tunnetko minut? Luuletko tuntevasi? Kuka sinä olet?

Ryhmänäyttelyn taiteilijat ovat:

Outi Aho, Anja Ikonen, Ismo Jokiaho, Heta Laitakari, Anja Niera, Elina Parjanen, Kirsi Porrassalmi, Paula Puikkonen, Tuulia Savela, Mikko Snellman, Anna-Maija Urm, Marje Viitala, Johanna Vilén

Linkki mediakuviin

Käki-ryhmä 11.3.-30.3.2017

Ronga_kutsu

 

Käki-ryhmä syntyi 21 vuotta sitten espoolaisten kuvataiteilijoiden halusta elävöittää kaupunkia ja aktivoida taiteilijoita järjestämään näyttelyitä. Ensimmäinen näyttely oli silloin tyhjillään olleissa Espoon virastokeskuksen tiloissa.

Kuvataiteilija Mauri Keinäsen koolle kutsumaa ryhmää yhdistää espoolaisuus ja Espoon kuvataiteilijoiden jäsenyys. Ryhmän yhdeksän jäsentä ovat Anneli Hilli, Helka Immonen, Iia Jännes, Mauri Keinänen, Taimi Lindström, Heikki Pasanen, Marja Peltonen, Marja-Leena Valkola ja Eeva-Riitta Vilkuna.

Ryhmän periaatteena on, että jokainen saa olla oma itsensä ja oikeastaan yhdistävä tekijä onkin erilaisuus.

Käki-ryhmällä on ollut näyttelyitä suunnilleen kerran vuodessa eri puolilla Suomea sekä ulkomailla mm. Pietarissa, Tukholmassa, Berliinissä ja Tallinnassa.

Käki-nimitys viittaa siihen, että ryhmä järjestää näyttelyitä toisten tiloissa. Toisinaan näyttelyn rakentaminen on aloitettu näyttelytilan siivoamisella, esimerkiksi nykyisessä Porvoon taidetehtaassa.

Galleria Rongan näyttelyyn Käki-ryhmä tuo vaihtelevan kokonaisuuden uusimpia teoksiaan.

Linkki mediakuviin

Maarit Siltamäki, Johanna Mäkitalo, Kristiina Lempiäinen-Trzaska: TÄSSÄ HETKESSÄ 18.2.-9.3.2017

kutsu-ta%cc%88ssa%cc%88-hetkessa%cc%88-na%cc%88yttelyyn-galleria-rongassa

 

Tässä hetkessä · maalauksia

Olemme kolmen hengen ryhmä Jyväskyläläisiä taiteilijoita.
Maisema, luonto, tila, paikka. Mielikuvat ja muistot ympäristöstä; Kohtaamiset; Mieliin painuvat jäljet. Meitä yhdistää vaihtuvan ympäristön kokeminen ja tulkitseminen. Olemme erilaisia ja eri ikäisiäkin, mutta maalauksissamme löytyy jotain yhteistä ilmapiiriä tai henkeä, jolloin hyvän näyttelykokonaisuuden rakentaminen on helppoa.
Galleria Rongan näyttelyssä tulee olemaan akryyli- ja öljymaalauksia, jotka ovat kaikki tekijöidensä näköisiä, siten erilaisia. Yhdessä ne muodostavat kiinnostavan keskustelun ympäristöstämme ja yksilön läsnäolosta siinä.

Kristiina Lempiäinen-Trzaska (s. 1958)

Maalausteni tärkeäksi tekijäksi on tullut paikka ja sen maisemallisuus – kaupunki-, luonnon- ja mielenmaisema. Kokemus fyysisestä paikasta muuttuu ja paikan merkitys muuttuu, kun kokija vaihtuu tai muuttuu. Kuvan maailma, maalausten aavistuksenomainen ”maisema”, on paikka, missä näkyvä ja näkymätön, mutta myös tosi ja epätosi, lomittuvat keskenään. Paikasta tulee tavoittamaton; lähestyessä se etääntyy aina, muuttuu ja katoaa.
Kuvataiteellisen työskentelyni motiivi on tarkastella asioita ja tapahtumia, jotka vaikuttavat tai ovat jollain tapaa jättäneet jäljen. Yhdistelen teoksissani näkyväksi kokemuksia, mielikuvia ja kuulopuheita.

Maarit Siltamäki (s.1982)

Taivas aamukahvissa. Vaihtuva valo keittiön ikkunasta. Rauha. Kävely tuulisena päivänä. Aamun suudelma. Kasvu.
Harmaa taivas liki. Pilvet iholle.
Maalaukseni syntyvät arjen sekä luonnon kokemuksista. Pienistä hetkistä.
Toisinaan hetket ovat liian lyhyitä. Surumielisten värien liike taivaalla saa minut pysähtymään
hetkeen. Hetki jatkaa eteenpäin kuin muuttolinnut jättäen minut odottamaan. Huomaamattani, selkäni takana, hetket lipuvat ohi.
Tunteet ja värit siirtyvät maalauksiini siveltimin ja veitsin. Paksut maalikerrokset yhdistyvät ohueen kuulaaseen maaliin. Siveltimenvetojen välissä syntyy usein tekstejä, runoja, jotka jäävät teosten nimiin.

Johanna Mäkitalo (s.1966)

Maisema, kasvit ja hyönteiset, luonto ovat kiinnostukseni kohteita. Liityn maisemamaalauksen perinteeseen, ketjun osaksi.
Asun kuvieni ääressä. Maalausteni lähtökohtana on olemassa oleva tila, paikka, kohtaaminen. Luonto on alati muuttuva, virtaava, järjestyksessä ja sattumalta. Myös maalaukseni saavat virrata. Irtaudun luonnon todellisuudesta luodakseni uuden, kuvan todellisuuden. Tarinan kertoo katsoja. Maalausteni maailma on kaunis mutta jotain uhkaavaa on leviämässä: pimenee, pilvet kasaantuvat, varjot liikkuvat. Katsoja/ ihminen etsii suojaa, polkua, väylää, katoavassa paratiisissaan.

• Kristiina Lempiäinen-Trzaska on Muu ry:n ja Jyväskylän Taiteilijaseuran jäsen
• Maarit Siltamäki on Taidemaalariliiton kokelasjäsen ja Jyväskylän Taiteilijaseuran jäsen
• Johanna Mäkitalo on Taidemaalariliiton ja Jyväskylän taiteilijaseuran jäsen

Linkki mediakuviin

Seija Sainio: SUMMA SUMMARUM 28.1.—16.2.2017

image1

Seija Sainio – SUMMA SUMMARUM 28.1.—16.2.2017

”Näyttelykokonaisuus jatkaa jo pidempään minua kiinnostanutta
urbanisoitumisen teemaa”, kuvataiteilija Seija Sainio kertoo 28.1.2017 Galleria
Rongassa avattavasta näyttelystään.

ONKO MEDIASTA RYÖPPYÄVÄ KUVIEN TULVA NYKYTAITEILIJAN
MODERNI LUONTO, JOSTA HÄN AMMENTAA?

Kuinka usein kuljemme hetkellisten havaintojemme ohi huomaamatta niiden ja
muistikuviemme välistä yhteyttä? ”Minulta ei jää ympäristön salainen maailma
näkemättä”, toteaa Sainio. Hänen teostensa kautta katsoja pääsee matkalle
urbaanin ympäristön näkymättömään todellisuuteen.

Asioilla on aina kaksi puolta – ja kääntöpuolensa.

Monet hetkelliset havainnot sisältävät muistoja menneistä. Toisaalta, missä
tahansa kuljemmekin emme voi välttyä ärsykkeiden tulvalta. Kuinka helposti
tuo aistiemme ulottuville tarjoutuva jatkuva kuvien ja mielikuvien virta
muokkaantuu osaksi kansallisena pitämäämme identiteettiä? Tähän viittaa
myös näyttelyn nimi, ”summa summarum” – loppujen lopuksi.

Kuvataiteilija Seija Sainio asuu ja työskentelee Lohjalla. Hän kertoo olleensa jo
pitkään kiinnostunut monimerkityksellisyydestä koskien niin materiaalien
käyttöä kuin aiheen ajallisia, kulttuurillisia ja sosiaalisia kerrostumiakin.
”Maalaan pääasiassa kankaalle käyttäen akryylia, lyijykyniä, erilaisia
liituja ja pigmenttisiirtoa”, hän toteaa. Prosessimaisesti etenevän
työskentelytapansa kautta syntyvissä kerroksellisissa pinnoissa perinteinen
maalausjälki näkyy vain osittain tai ei lainkaan. Maalaukset rakentuvat
kollaasimaisiksi ohuiden maali- ja materiaalikerrosten osittain
paljastaessa, osittain peittäessä edellisiä kerroksia.

Linkki mediakuviin

Taina Sahlander: MYKKÄ KOSKETUS 7.1.—26.1.2017

kutsu_sahlander_ronga

Taina Sahlander, valokuvanäyttely 7.1.—26.1.2017

Valokuvaus merkitsee minulle ennen kaikkea hetkeen pysähtymistä ja täydellistä keskittymistä. Hidastan aikaa ja ihmettelen, ympäristön hälyt ja ajantaju katoavat. Hetki on minun eikä kukaan voi sitä varastaa. Huumaannun sellaisten onnekkaiden sattumien löytämisestä, joita en tiennyt etsiväni.

Muistoilla on kuvan syntyyn vähintään yhtä iso vaikutus kuin sillä, mitä kulloinkin silmillään näkee. Tavoitteenani valokuvaajana on vangita hetken merkityksellisyys, löytää kauneutta yksinkertaisista, ehkä vähäpätöisenäkin pidetyistä asioista, ja tuoda esiin niiden erityisyys. En yleensä suunnittele kuvan ottamista, vaan kuuntelen senhetkistä tunnetta ja kuvaan intuitiooni luottaen. Näkymättömästä hipaisusta voi seurata vahva kokemus, joka ei sanoja tarvitse. Näyttelyni nimi Mykkä kosketus viittaa juuri tuollaiseen elämykseen.

Elin lapsuuteni keskellä maaseutua metsän ympäröimänä. Maisemalla on ollut suuri vaikutus aikuisiällä syntyneisiin kuviin. Vaikka kuvauskohteenani on tavallisimmin luonto, en koe ottavani luontokuvia. En pyri dokumentoimaan luontoa vaan löytämään sellaisia kiinnostavia muotoja ja rakenteita, jotka johdattavat katsojan ehkä ristiriitaisiinkin tunnekokemuksiin, lapsuuden muistoihin, vanhoihin kotipaikkoihin, mieleen porautuneisiin äänimaisemiin, siihen vahvaan herkkyyteen joka löytyy meistä kaikista.

Mykkä kosketus on harrastajavalokuvaaja Taina Sahlanderin ensimmäinen näyttely, ja se on kiertänyt eri laajuuksissa vuodesta 2013 lähtien gallerioissa ja kirjastoissa pääasiassa Pirkanmaalla. Valokuvat ovat vuosilta 2009-2016.